lauantai 4. joulukuuta 2010

Hitaat jäähyväiset.


Ankku, Anne, Teemu, Pia, Turkka, Janne, Laura, Kaisa, Mira, Kata, Jonna, Simo, Jukka, Outi, Jenna, Rita.
Hannu, Pete, Jii-Pee, Tero, Mari.
Jos jonkun nimi unohtui mainita, johtuu se oletikin Opiston vanhimman oppilaan alkavasta dementiasta.
Teidän seurassanne olen nyt ollut puolisentoista vuotta enemmän tai vähemmän aktiivisesti.
Aikas hieno ajanjakso meikäläisen elämässä. Oppiminen on oikeesti kivaa.
Sapattivuosi venyi mukavan mittaiseksi ja antoi tietoja, taitoja ja tuttavuuksia.
Olen saanut kurkistaa moneen nuoreen mieleen ja ehkä myös itse jättänyt pienen muiston itsestäni.
Kiitos teille.
On ollut ilo tutustua.
Kokemuksesta tiedän, että osan teistä näin jo viimeisen kerran tässä elämässä, mutta ehkä jonkun kanssa yhteys säilyy.
Tämä ei ole valitusta eikä syyllistämistä. Niin vain on.
Hidasta jäähyväistä on tapahtunut pikkuhiljaa, kun jokainen on hakenut uutta olinpaikkaa koulun jälkeen ja meikäläinen jatkaa juurtumistaan tänne männyn juureen.
Pää silti aina pilvissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti