Ihan ensimmäisellä itse ostetulla kameralla otettu ihan ensimmäinen kuva.Tiedetään. Ei ole häävi.
Liian kaukaa, alivalottunut, pölyinen ja raapaleinen nega...
Mutta se eka kuva oli pakko ottaa jostain. Ihan mistä tahansa.
Olin juuri tullut mopolla Harjavallasta kamerapaketti tarakalla.
Vintin ikkunasta näin vanhan kissan istuvan portailla ja töllistelevän minua.
Salamakuutio paikalleen ja suuntaus kissaan.
Agfamatic 100 Sensorin punaisesta laukaisimesta painallus.
Rapsahdus.
Välähdys.
Ja kissa häipyi häntä paksuna paikalta.
Nonni. Sitten vaan piti kuvata ne 11 muuta ruutua, että sai viedä filmikasetin R-kioskille kehitykseen.
9X9cm kuvat maksoi 80penniä/kpl aikana, jolloin bensa maksoi markan/litra.
Nyt kymppikuva on tarjouksessa 9senttiä/kuva, eli reilut 50penniä...
Samaisesta filmistä löytyy myös kulttuurihistoriaa heti kolmannesta ruudusta eteenpäin:
Wigwam soittaa: Österberg, Gustavson ja Pohjola ainakin erotettavissa. Pembrokesta en ole varma...
Samalla näkyy pakkikameran yksi ominaisuus:
Ruudut menee osaksi päällekkäin, mutta ne eroitetaan toisistaan päälle valotetulla raidalla.
Kamera maksoi satasen. Siis markkoja.
Tiedetään. Kallis. Sillä rahalla sai 100 litraa bensaa...
Kuvaamiseen sentään tuli vähän järkeä ajan kuluessa.
Luulisin.
Tai ainakin toivon niin.
Mikäs tuossa kuvassa huonoa, kaikilta osin ehta todiste monesta asiasta jotka ovat olleet ja ovat yhä. Osa näkyy kuvassa, osa muuten. Olen tavannut aina sanoa, että huonoja kuvia ei olekaan. On vain eri tarpeita ja käyttötarkoituksia.
VastaaPoista